Mietityttääkö opiskelijahaun persoonallisuustesti? Katso vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin!
Riveriassa otettiin vuoden 2024 alusta käyttöön soveltuvuuden arviointi jatkuvassa haussa. Arviointiin sisältyy yhtenä osana persoonallisuustesti. Tarkoitus on testata opiskelijan soveltuvuutta hakemalleen alalle sekä tarjota haastattelijoille työkaluja opiskelijavalintaan.
Miksi Riveriassa käytetään persoonallisuustestiä osana soveltuvuuden arviointia?
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveriassa otettiin vuoden 2024 alussa jatkuvan haun osalta kokeiluun vaiheistettu hakumalli, jonka tavoitteena on ollut selkiyttää ja yhtenäistää hakukäytänteitä sekä varmistaa hakijoiden yhdenvertainen kohtelu.
Koulutukseen hakeutumisessa on kolme eri vaihetta: hakukelpoisuuden varmistaminen, soveltuvuuden arviointi, osa 1 ja soveltuvuuden arviointi, osa 2. Soveltuvuuden arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa hakija tekee verkkotestin, jolla on tarkoitus arvioida hakijan soveltuvuutta alalle. Soveltuvuusarvioinnin toisessa vaiheessa hakijat kutsutaan haastatteluun, jossa varmistetaan hakijan alalle soveltuvuus ja uravalinnan osuvuus. Tähän voi liittyä myös alakohtaisia tehtäviä.
Hakeutumisen käytänteitä kehitetään ja niihin tehdään tarvittaessa muutoksia näiden ensimmäisten vuosien kokeilun perusteella.
Pitääkö kaikkien hakijoiden tehdä persoonallisuustesti?
Ei. Riveriassa hakuvaiheen testi koskee jatkuvan haun hakijoita eli käytännössä aikuisia, jotka haluavat opiskella tutkinnon, hankkia uutta ammatillista osaamista tai täydentää jo olemassa olevaa osaamistaan. Malli on käytössä kaikilla aloilla niin suomenkieliseen kuin englanninkieliseen sekä englannin kielellä alkavaan koulutukseen.
Yhteisvalinnassa testit ovat käytössä vain niillä aloilla, jotka ovat jo aiemminkin hyödyntäneet soveltuvuuden arviointia. Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveysala sekä kasvatusala.
Riveriassa kaksi kolmesta hakijasta hakeutuu ammatilliseen koulutuksen jatkuvan haun kautta ja kolmannes yhteishaussa. Jatkuvan haun käytännöistä sekä keväisin toteutettavasta yhteishausta löytyy lisätietoa tietoa Riverian nettisivuilta.
Millainen on Riverian opiskelijahaussa käytettävä persoonallisuustesti?
Kyseessä ovat tutkijoiden ja psykologien laatimat ja tieteellisesti validoidut testit, joilla arvioidaan muun muassa hakijan ongelmanratkaisutaitoja, päättelykykyä, työskentelytapoja ja ryhmätyövalmiutta.
Kognitiivisen kyvykkyyden testit pitävät sisällään numeerisen, verbaalisen ja mekaanisen kykytestin. Soveltumisen arviointiin käytetty testi riippuu alasta. Esimerkiksi tekniikan aloilla on käytössä numeeriset ja osassa myös mekaaniset kykytestit.
Testiin sisältyy myös itsearviointiosio, jossa hakija arvioi omia käyttäytymistaipumuksiaan. Osassa tutkinnoista sisältyy myös kognitiivista kyvykkyyttä mittaavia testejä. Hakija saa omasta arvioinnistaan raportin omaan käyttöönsä lyhyen ohjeen kera.
Mitä testi kertoo hakijasta?
Testien pohjalta haastattelijoille muodostuu raportti, jota he voivat hyödyntää haastattelussa arvioidessaan hakijan kiinnostusta, motivaatiota ja tavoitteita. Käytössä olevat testit eivät ratkaise valintaa vaan tuottavat lisätietoja hakijasta haastattelijoille.
Käytetäänkö kaikilla aloilla samaa testiä?
Testejä on räätälöity haettavan alan ja alalla opiskelun vaatimusten mukaisesti, joten testien sisällöt hieman vaihtelevat eri tutkinnoissa lukuun ottamatta kognitiivista kyvykkyyttä mittaavia testejä.
Miten tuloksia tulkitaan?
Käytännössä hakija kuvaa tapaansa motivoitua, innostua ja vuorovaikuttaa, toimia erilaisissa tilanteissa ja reagoida erilaisin asioihin.
Voiko käydä niin, että testituloksen vuoksi ei pääse lainkaan opiskelemaan?
Hakijan on tehtävä testi verkossa annettuun määräaikaan mennessä. Mikäli testi on tekemättä, hän ei voi tulla valituksi hakemaansa koulutukseen. Testien tekeminen kertoo myös hakijan motivaatiosta hakeutua koulutukseen kyseiselle alalle.
Voiko testitulos myöhemmin muuttua?
Tulos on voimassa vain vuoden, jonka jälkeen hakija tekee sen uudelleen hakeutuessaan koulutukseen.
Voiko testitulosta hyödyntää muualla kuin Riverian opiskelijahaussa?
Hakijan tekemät testitulokset ovat voimassa vuoden, mikä tarkoittaa sitä, ettei hakijan tarvitse tehdä testiä uudelleen, mikäli hän hakeutuu saman vuoden aikana toiseen tutkintoon Riveriassa.
”Opiskelu aikuisiällä tuntui hengähdystauolta työelämästä” – työuupumus sai Anniina Löytösen opiskelemaan uuden ammatin ja ryhtymään tapettisuunnittelijaksi
Kaikki lähti kodin nurkissa pyörineestä Ikea-kassista, joka oli täynnä tapetinjämiä. Edellisessä työssään uupunut Anniina Löytönen päätti vaihtaa alaa ja keksiä helpon ja ekologisen design-tapetin.
Vuonna 2018 Anniina Löytönen istui kotona sairauslomalla työuupumuksen vuoksi ja oli entistä varmempi siitä, että oli aika vaihtaa elämän suuntaa. Raskas työ sosiaalialan järjestötyössä, uneton vauvavuosi ja suorittajaluonne olivat ajaneet hänet tilanteeseen, josta hän ei itse nähnyt ulospääsyä. Anniina päätti varata ajan ammatinvalintapsykologille.
Siellä selvisi, että luova ala voisi sopia visuaalisesti lahjakkaalle naiselle. Vielä samana vuonna hän aloitti Riveriassa media-alan ja kuvallisen ilmaisun opinnot. Tavoitteena oli kehittää yritysideaa, joka oli syntynyt kodin pintaremontin yhteydessä.
– Olen kova tapettien ystävä, ja halusin päällystää kotimme seinät kotimaisilla design-tapeteilla. Lopulta en uskaltanut tehdä sitä itse, koska tapettien pitää vettyä ja niitä pitää venyttää, puhumattakaan kohdistamisesta, Anniina kertoo.
Toisen asteen ammatillinen koulutus on niin käytännönläheistä, että se tuntui hengähdystauolta aiemmasta työelämästäni. Aikuisena opiskelijana osasin kai myös olla itselleni armollisempi silloin ensimmäisellä kerralla
Anniina Löytönen
Perhe päätti palkata työhön pintakäsittelyn ammattilaisen, mikä maksoi useita satoja euroja. Kun siihen lisättiin tapetteihin laitettu raha, nousi summa jo tuhanteen euroon. Eikä siinä kaikki. Kalliista tapeteista jäi hurja määrä hukkaa.
– Siirtelin tapetinjämiä täynnä olevaa Ikea-kassia paikasta toiseen niin kauan, että siitä tuli osa sisustusta. Lopulta kassia katsoessani minulla välähti, että onhan tähän oltava parempi ja taloudellisempikin keino, Anniina sanoo.
Ja niin alkoi syntyä ajatus omasta design-tapettiyrityksestä. Sellaisesta, jossa tuotteet tehtäisiin aina mittatilaustyönä, eikä hukkaa jäisi. Lisäksi tapettien olisi oltava sellaisia, jotka kuka tahansa voi asentaa itse. Anniina alkoi testailla ideoita piirtämällä seinään ja kokeilemalla erilaisia tekniikoita kuvittamiseen.
– Hankin muutaman koeasiakkaan, joille suunnittelin ja toteutin tapetin heidän toiveidensa pohjalta. Vähitellen oikea prosessi alkoi löytyä tarinankerrontaa, kuvataidetta ja digimaalaamista yhdistelemällä.
Koulutus on työtä helpompi yhdistää perhe-elämään
Anniina suoritti media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon kahdessa vuodessa, ja sinä aikana hän kehitti yritysideaansa eteenpäin. Opiskeluiden ohessa perustettu NY-yritys auttoi hahmottamaan yrittäjyyteen tarvittavia tietoja ja taitoja.
– Toisen asteen ammatillinen koulutus on niin käytännönläheistä, että se tuntui hengähdystauolta aiemmasta työelämästäni. Aikuisena opiskelijana osasin kai myös olla itselleni armollisempi kuin silloin ensimmäisellä kerralla, Anniina pohtii.
Hänen mukaansa ammatillisen tutkinnon yhdistäminen perhe-elämään sujui paljon helpommin kuin työn. Hänelle opinnot olivat kaikkinensa hyvin luovaa ja vapauttavaa aikaa. Parhaita kehittämishetkiä olivat bussimatkat Joensuusta Outokumpuun, jossa lähiopetus järjestettiin.
Olen joutunut tietoisesti opettelemaan sitä ajatusta, että on ihan ok menestyä ja tienata työllään. Nyt alan viimein uskoa niin.
Anniina Löytönen
– Päivässä jäi yhteensä kaksi tuntia tehokasta peliaikaa työstää ideoita ja suunnitella. Sain niillä matkoilla paljon aikaan.
Anniina toteaa saaneensa opiskella omaan tahtiinsa ja valita kiinnostavia opintoja myös muista tutkinnoista. Esimerkiksi graafisen alan opinnoista on ollut hänelle paljon hyötyä.
– Sain sooloilla sillä tavalla mukavasti, että tutkinto rakentui minulle oikeasti hyödyllisistä palikoista.
Tavoitteena menestyminen
Anniina valmistui kuvallisen ilmaisun toteuttajaksi vuonna 2020. Valmistumista seuraavana päivänä hänen Löytönen Wallpaper Oy -yhtiönsä oli jo toiminnassa. Nyt Anniina valmistaa ja myy taidetapettejaan niin yksityishenkilöille kuin yrityksille. Suurimpina töinään hän on toteuttanut tapetteja muun muassa Vantaan Flamingo Day Spalle sekä Joensuussa toimivalle hotelli Lietsulle.
– Aluksi tavoitteenani oli ratkaista ongelma, johon itse tapetoidessani törmäsin. Nyt se on ratkaistu, ja on aika asettaa uusia tavoitteita, Anniina sanoo.
– Haluan Löytönen Wallpapersin olevan viiden vuoden sisällä Suomen kiinnostavin sisustusbrändi ja jollakin aikavälillä vientiyritys. Enkä todellakaan työskentele enää yksin, hän visioi.
Humanistin taustalla luovan työn muuttaminen bisnekseksi on ollut vaikea konsepti. Anniinasta on joskus tuntunut, että menestyminen tarkoittaa taiteilijan sielun myymistä.
– Olen joutunut tietoisesti opettelemaan sitä ajatusta, että on ihan ok menestyä ja tienata työllään. Nyt alan viimein uskoa niin, hän nauraa.
