Riveria palkitsi pohjoiskarjalaisia yrityksiä ammatillisen koulutuksen kehittämisestä
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian 60. juhlavuoden sidosryhmäjuhla ja seminaari järjestettiin torstaina 12. joulukuuta. Mestarit lavalla -seminaari pidettiin Konservatorion juhlasalissa, ja iltajuhla kokosi parisataa vierasta Joensuu Areenaan.
Juhlassa palkittiin 11 pohjoiskarjalaista yritystä, jotka ovat olleet keskeisessä roolissa ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Yhteistyö yritysten ja elinkeinoelämän kanssa on välttämätöntä, jotta ammatillinen koulutus vastaa työelämän ajankohtaisiin tarpeisiin.
Palkinnon saivat Attendo Oy, Enerke Oy, Lieksan Kotipirtti Oy, Ouneva Group, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote, Pohjois-Karjalan lomituspalvelut, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Porokylän Leipomo, Turula Engineering Oy, Vesa ja Jarmo Kukkonen Oy sekä Wetteri Auto Oy.
– Ilman työelämäyhteistyötä ei ammatillista koulutusta voi toteuttaa tuloksellisesti eikä ammattitaitoa saavuttaa. Nämä yritykset ja organisaatiot ovat tehneet Riverian kanssa pitkäaikaista ja vaikuttavaa yhteistyötä opiskelijoiden osaamisen kehittämisessä, työllistämisessä ja koulutuksen viemisessä eteenpäin, toteaa kuntayhtymän johtaja, rehtori Esa Karvinen.
Yritykset saivat palkinnoksi kunniakirjan ja pronssipatsaan, jonka on valmistanut Riverian taideteollisuusalan entinen opiskelija Akseli Hämäläinen.
Kuvagalleria
Riverian opiskelijat ovat isossa roolissa Kontiolahden ampumahiihdon maailmancupissa
Yksi pohjoiskarjalaisen urheiluelämän merkkitapahtumista on Kontiolahden maailmancup, joka järjestetään jälleen 30.11.-8.12. Reilun viikon aikana kilpaladuilla nähdään 27 eri maajoukkuetta. Kyseessä on iso rutistus, jonka järjestämiseen osallistuu itse tapahtuman aikana päivittäin jopa parisataa henkilöä.
Kontiolahden ampumahiihdon maailmancup on tehnyt yhteistyötä Riverian kanssa jo vuosikymmenten ajan. Kyseessä on kilpailujen suurin oppilaitosyhteistyö.
– Meillä on paljon konkreettista tekemistä, jossa opiskelijat pääsevät oikeasti käärimään hihat. Tämä on erityisesti ammattikoululaisille hyvä paikka oppia alan hommia, kertoo tapahtumajohtaja Sami Leinonen.
Tulevissa kisoissa riverialaisia on mukana ainakin rakennus-, sähkö-, turvallisuus-, matkailu- sekä ravintola- ja catering-alalta.
Leinosen mukaan yhteistyö on sujunut aina hyvin, mistä kertoo myös sen pitkä historia. Kyseessä on molempien etu, kun kisaorganisaatio saa apukäsiä ja opiskelijat voivat hyödyntää tekemäänsä työtä osana opintojaan.
Riverian matkailualalta mukana maailmancupin järjestelyissä on kolmisenkymmentä opiskelijaa. Palvelutoiminnan lehtori Sanna Karstikko on ollut vetämässä opiskelijaryhmiä jo useana vuonna. Tänä vuonna alueelle rakentuu muun muassa miniatyyriversio Kolista ja Ruunaan koskesta.
– Me olemme täällä sekä rakennusvaiheessa että kisojen ajan. Opiskelijoitamme on yleisöteltalla, rakentamissamme matkailukohteissa ja ampumapenkalla. Ja tietenkin myös maskotit ovat meidän opiskelijoitamme, Karstikko listaa.
Tilda Ekblom ja Annika Härkönen tekevät molemmat ampumahiihtokisoissa näytön matkailun asiakaspalvelu -opintokokonaisuuteen.
– Tämä on ollut yllättävän rankkaa, mutta todella mukavaa työtä. Itse haaveilen hotellin vastaanottovirkailijan työstä, mutta kyllä sielläkin tapahtumia voi päästä järjestämään, joten hyvää oppia tämä on, toteaa Ekblom.
Leinonen näkee, että tapahtuma-ala tulee säilymään pitkälti yhtä käytännönläheisenä kuin tähänkin saakka, mutta erityisesti digitalisaatio tulee vaikuttamaan työtehtäviin.
– Esimerkiksi digitaaliseen markkinointiin kaipaamme jatkuvasti tekijöitä. Lisäksi myös suunnittelutyökalut digitalisoituvat kovaa vauhtia.
Tulevaisuudessa suuria panostuksia tulee vaatimaan myös kestävän kehityksen asettamat vaatimukset. Kontiolahden ampumahiihdon maailmancupilla on jo Ekokompassi-sertifikaatti, joka on merkki tapahtuman aktiivisesta ympäristötyöstä. Se näkyy Leinosen mukaan kaikessa tekemisessä.
– Myös yritykset kiinnittävät ympäristöasioihin yhä enemmän huomiota, mikä on hienoa.
Kestävä kehitys on myös osa ammatillista opetusta, ja esimerkiksi matkailun opiskelijat miettivät kaikissa hankinnoissa myös niiden hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi somistuksessa ainoa uutena hankittu asia ovat koristevalot, joita käytetään myöhemmin uudelleen.
– Hankimme Ruunaan koski -pienoismalliin käytetyn lasten vannan, jonka maalaamme esittämään venettä. Pienois-Kolin rinteen päällä on käytettyjä muovieläimiä. Kyllä tässä ovat paikalliset kirpparit tulleet tutuiksi, opiskelijat nauravat.
Lilia Heittokangas maalasi kirpputorilta löytämäänsä vannaa, josta tulee vene Ruunaan pienoismalliin.
Ampumahiihdon maailmancup järjestetään Kontiolahdella 30.11.-8.12. Riverian opiskelijat pääsevät tapahtumaan ilmaiseksi opiskelijakortilla.
Ampumahiihtoon erikoistunut liperiläisyritys löysi Riveriasta avun osaajapulaan
Kansainväliset osaajat ja yrityksen tarpeisiin räätälöity koulutus ovat olleet avainasemassa Kurvinen yhtiöiden kasvussa.
Kun Liperissä toimiva Kurvinen perheyhtiöt tarvitsi uusille työntekijöilleen englanninkielistä koulutusta kokoonpanotyössä, heidän ei tarvinnut miettiä, kenelle soitetaan. Riverian rakentamisen koulutusjohtajan Antti Pietarisen numero löytyi pikavalinnasta.
Aiemmin yhtiö oli kouluttanut Riveriassa oppisopimuksella ruiskuvalajia, ja kokemus oli ollut kaikin puolin hyvä.
– Saimme koulutettua kaikki ruiskuvalajamme oppisopimuksella juuri meidän tarpeisiimme. Mielestäni tämä on juuri sitä yhteistyötä, jota yritykset tarvitsevat, toteaa yhtiön talousjohtaja Minna Kurvinen.
Kurvinen kiittelee myös Riverian mahdollisuutta englanninkieliseen koulutukseen. Kurvinen yhtiöillä työskentelee tällä hetkellä ihmisiä viidestä eri maasta, ja koulutuksen saaminen englanniksi on ollut heille erityisen tärkeää. Lisäksi sopimusvaiheessa Riveria järjesti opiskelijoille tulkkipalvelun näiden äidinkielellä, jotta epäselvyyksiä ei pääsisi syntymään kielimuurin vuoksi.
– Teimme yhdessä ison työn, että saimme hoidettua prosessin kaikkien kannalta mahdollisimman hyvin maaliin. Ja onnistuimme. Olen todella tyytyväinen siihen, miten kokonaisvaltaisesti asiat hoidettiin Riveriassa, Kurvinen iloitsee.
Teollisuuden aloilla on kärsitty jo useita vuosia työvoimapulasta, ja myös Kurvinen yhtiöillä on ollut vaikeuksia rekrytoida erityisesti elektroniikka-, koneistus- ja tietokoneavusteisen valmistuksen cam-osaajia. Apu on löytynyt kansainvälisistä osaajista.
Kurvisen mukaan kansainvälisten työntekijöiden määrän kasvaessa on yhä tärkeämpää panostaa heille suunnattuihin koulutuksiin. Sillä on suora vaikutus myös yritysten toimintaan.
– On tärkeää, että saamme henkilökunnallemme tarvittavaa lisäkoulutusta varmistaaksemme tarpeelliset osaamistasot. Lisäksi meidän on täytettävä alan yleiset vaatimukset, ja siihen tarvitaan usein esimerkiksi täydennyskoulutusta ja lupien päivittämistä.
Tulevaisuudessa Kurvinen toivoo Riverian kanssa tehtävän koulutusyhteistyön syvenevän entisestään.
– Kiinteällä yhteistyöllä varmistetaan se, että koulutus vastaa yritysten tarpeita. Näin pidetään myös maakunta elinvoimaisena ja sen yritystoiminta kilpailukykyisenä, Kurvinen toteaa.
Kurvinen yhtiöt
Liperissä toimiva Kurvinen yhtiöt on noin 40 ammattilaista työllistävä perheyhtiöryhmä, joka toimii ampumahiihdon taulu- ja ratajärjestelmien sekä ampumahiihtoratojen suunnittelun ja rakentamisen parissa. Yhtiö toteuttaa vuosittain kymmeniä kilpailutapahtumia ympäri maailmaa aina olympiatasolle saakka.
Yhtiöön kuuluvat ampumahiihdon taulu- ja ratajärjestelmiin erikoistunut Biathlon Target System Kurvinen ja elektronisen ammunnan järjestelmiä sekä palveluja kehittävä ja valmistava Ecoaims sekä Myllyn Koneistus.
Tutustu Riverian työelämäpalveluihin
Riveria tekee tiivistä yhteistyötä maakunnan elinkeinoelämän kanssa. Me koulutamme uusia osaajia työelämään, autamme rekrytoinnissa ja järjestämme monenlaista täydennyskoulutusta.
Työhyvinvointi ja taloudellinen tulos tukevat toinen toistaan
Jos planeettamme kantokyky on ylittynyt, niin on myös ihmisen. Joka neljäs suomalainen oireilee tai on vaarassa uupua työssä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ongelmat lisääntyvät vuosi vuodelta. Joka neljäs työssäkäyvä kokee myös yksinäisyyttä. Pandemian aikana tuottavuus lähti työpaikoilla nousuun, mutta työkyky heikentyi.
Työpäivämuotoilijan Aku Varamäen mukaan ratkaisu on hyvinvointikäsityksen muutos. Yhteiskunnan muuttuessa vanhat ajatukset hyvinvoinnista eivät enää päde. Palkka, kiireisyys, matkat, status on perinteisesti ajateltu hyvinvoinnin symboleina. Varamäen mukaan se ei kuitenkaan ole kestävää.
– Pitkään on ajateltu, että materiaalinen hyvinvointi lisää muuta hyvinvointia. Kun Suomea rakennettiin ja maa vaurastui, ihmisten elinikä piteni ja hyvinvointi lisääntyi. Tiettyyn rajaan asti. Nyt kehitys on pysähtynyt.
Workday Designersissa työpäivämuotoilijana työskentelevä Varamäki pohtii työkseen sitä, miten ihmiset jaksaisivat työssään ja voisivat paremmin. Varamäen mukaan katse pitäisi kääntää kohti kestäviä asioita, kuten ilo, kauneus, luottamus, merkityksellisyys, tieto, tyytyväisyys ja luottamus.
– Hyvinvointi ja taloudellinen tulos eivät sulje toisiaan pois, päinvastoin. Tyytyväinen ja hyvinvoiva työntekijä vaikuttaa positiivisesti myös taloudelliseen tulokseen.
Varamäki puhui toukokuun alussa järjestetyssä Riverian hyvinvoinnin ja terveyden juhlaseminaarissa. Palautumisen vallankumous -seminaari keräsi Sokos Hotel Kimmelin seminaarisalin täyteen palautumisesta ja hyvinvoinnista kiinnostuneita kuulijoita. Seminaarissa puhuivat Varamäen lisäksi tv-persoona Lorenz Backman, sekä psykoterapeutti Heidi Lindström ja mielenterveyshoitaja Arttu Vallenius. Lisäksi yritystarinan monikulttuurisesta työyhteisöstä kertoi joensuulaisen it-yritys Youpretin operatiivinen johtaja Maya Rytkönen. Riverian toiminnasta puhui hyvinvoinnin ja terveyden koulutusjohtaja Jere Mutanen.
Lisää itsemyötätuntoa
Päivän avannut juontaja Lorenz Backman avasi omakohtaisen kokemuksensa loppuunpalamisesta. Hän kertoi sairastuneensa ensimmäisen kerran jo 24-vuotiaana. Toipuminen kesti kymmenen vuotta. Backman puhuu toipumisen aikana oivaltamastaan uudesta ajattelutavasta palautumisen vallankumouksena.
Backman kysyi yleisöltä, kuinka monelle oma hyvinvointi on tärkeää. Kaikki salissa nostivat käden ylös. Kysyttäessä, kuinka moni merkitsee palautumiseen varatun ajan kalenteriin, käsien määrä väheni muutamaan.
– Ihmiset täyttävät kalenterin pelkillä työmerkinnöillä, vaikka kokevat palautumisen tärkeänä. Niin kauan kuin työn tulos on omaa hyvinvointia tärkeämpi, palautumista ei tule tapahtumaan, Backman huomautti.
Lorenz Backman itse on opetellut rakentamaan työpäivänsä niin, että sen sekaan mahtuu myös palauttavia taukoja. Tämä on ollut yksi isoimmista oivalluksista työuupumuksesta toipuessa.
– Kyse on itsensä kunnioittamisesta ja itsemyötätunnosta. Kun töitä tekee kohdistetummin ja järkevämmin, jää myös mahdollisuus palautumiseen.
Vuorovaikutus ja empatia ovat tärkeitä arvoja työelämässä
Mielenterveyshoitaja Arttu Vallenius ja psykoterapeutti Heidi Lindström puolestaan käsittelivät puheenvuorossaan vuorovaikutusta ja sen merkitystä työelämässä. Työelämä monimuotoistuu kovaa vauhtia, ja jopa 80 prosenttia ihmisistä kokee inklusiivisuuden tärkeäksi. Se kuitenkin aiheuttaa myös pelkoa ja sitä kautta ennakkoluuloja, jotka kuormittavat arkea.
– Turvallinen tila syntyy muun muassa vuorovaikutuksella ja kuuntelemalla. Empatia on tärkeä taito myös työelämässä, Vallenius totesi.
Hän myös muistutti, että yksi ihminen voi tulkita asiat eri tavalla kuin toinen, etenkin, kun he tulevat eri kulttuureista. Senkin vuoksi vuorovaikutus on erityisen tärkeää.
– Olkaa uteliaita, kysykää. Turvallisuudentunne syntyy yhteisistä pelisäännöistä.
Joensuulainen tulkkauspalveluyritys Youpret avasi monimuotoisen työyhteisön arkea. Yhtiö työllistää Pohjois-Karjalassa 70 henkilöä eri kansallisuuksista, minkä lisäksi heidän kauttaan työskentelee yli 1 000 tulkkia yli 100 kielellä. Työyhteisö on siis hyvin heterogeeninen.
Youpretin operatiivinen johtaja Maya Rytkönen kertoi oman kokemuksensa siitä, miltä tuntuu tulla ulkomaalaisena töihin Suomeen ja Joensuuhun. Venäläistaustainen Rytkönen muutti Suomeen 11 vuotta sitten ja on ollut mukana luomassa Youpretin työyhteisöä ja varmistamassa, että työntekijät voivat hyvin eivätkä esimerkiksi kuormitu liikaa.
– Nyt olen tässä kertomassa teille tätä tarinaa operatiivisen johtajan ominaisuudessa; maahanmuuttajanainen, joka on raskaana. Minusta se on aika hienoa, hän totesi.
Riskitöntä rekrytointia – polvijärveläinen Nordpap palkkaa töihin vain yrittäjiä
Sairaalapaperin valmistuksen markkinajohtaja mullisti rekrytointinsa, ja nykyään yrityksessä työskentelee viisi yrittäjää.
Polvijärven Ahertajantiellä aherretaan pehmopaperia sairaaloihin kolmessa vuorossa ja kolmella linjastolla. Nordpap on sairaalapaperin markkinajohtaja Suomessa. Tehdas työllistää tällä hetkellä yhteensä viisi henkilöä. Se, mikä täällä on erikoista, on että kukaan työntekijöistä ei ole palkkatöissä. Kaikki heistä ovat yrittäjiä ja tekevät työtä omalla y-tunnuksella.
Myös yrityksen omistajat, Maija ja Jesse Kuronen, ovat omassa yrityksessään alihankkijoina ja siten tasavertaisina yrittäjinä muiden kanssa. He omistavat Nordpapin Kuronen Yhtiöt -yrityksensä kautta. Kyseessä on Kurosten mukaan win-win-tilanne.
– Vastuut jakautuvat tasaisesti ja tehdään samaan maaliin hommia, kaikki ymmärtävät, miten tehdään.
Kurosten mukaan malli on kaikille osapuolille riskitön. Työstä maksetaan kuukausittain urakkapalkka, ja työn voi vapaasti lopettaa, jos se ei syystä tai toisesta onnistukaan.
Tämä meidän systeemimme osoittaa, että työllistymisen ei tarvitse tapahtua verokortin kautta.
Jesse Kuronen
Yksinyrittäjien määrä kasvaa jatkuvasti
Yhä useampi suomalainen tekee työtä yrittäjänä. 2000-luvun trendi työelämässä on erityisesti yksinyrittäjien määrän kasvu. Vuonna 2019 Suomessa oli jo 182 000 yksinyrittäjää, kun määrä vuosituhannen alussa oli 123 000.
Työelämän muutosta kiihdyttävät uudenlaiset yritysmallit, kuten kuljetuspalvelu Wolt, jossa ruokalähetit toimivat yrittäjinä ja laskuttavat tekemänsä työt toimeksiantajalta. Nordpapilla työskentelee muun muassa maanviljelijä, joka tuli muutama vuosi sitten töihin tasoittamaan talvikauden hiljaisuutta. Yksi puolestaan tekee töitä myös siivousalan yrittäjänä ja kolmas on yhdistysaktiivi, jolla on monta rautaa tulessa.
– Tämä meidän systeemimme osoittaa, että työllistymisen ei tarvitse tapahtua verokortin kautta. On muitakin täysin toimivia tapoja.
Työnohjaajakoulutuksesta tukea
Kurosille yrittäjyys on elämäntapa. Aiemmin molemmat olivat palkkatöissä, mutta oma vapaus houkutti. Jesse Kuronen on työskennellyt LVIS-alan yrittäjänä vuodesta 2007 lähtien. Hän tekee edelleen yrityksensä kautta lämpöpumppujen myyntiä ja asennusta.
Maija puolestaan on metsätalouden insinööri ja työskennellyt vuosikaudet Metsä Groupilla. Lisäksi hän on toiminut metsä- ja maatalousalan yrittäjänä.
– Sinällään en siis päässyt puusta pitkälle, siirryin vain toiseen päähän, hän naurahtaa.
Seitsemän vuotta sitten Kuroset pohtivat, mitä voisivat tehdä yhdessä, ettei kummankaan tarvitsisi mennä enää muille töihin. He päätyivät ostamaan tuolloin Vantaalla toimineen Nordpapin yritystoiminnan ja siirtämään sen Polvijärvelle.
Kävin koulutuksen vauva kainalossa, mutta sain sen valmiiksi
Maija Kuronen
Pian he huomasivat toiminnan kasvavan ulos silloisista tiloistaan. Kun lisäkäsien palkkaaminen tuli ajankohtaiseksi, ajatus työn tekemisestä kollegayrittäjien kanssa tuntui heti omalta. He kuulivat Business Joensuun kautta mestari-kisällimallista, jolla olisi mahdollista opettaa uusia tekijöitä töiden ohessa.
Riverian liiketoiminta- ja yrittäjyysalan opettajan Reima Venheen vierailun innostamana Maija lähti opiskelemaan työnohjaajaksi.
– Kävin koulutuksen vauva kainalossa, mutta sain sen valmiiksi, hän muistelee.
Kisällikoulutus vahvisti alkuperäistä ajatusta siitä, että yrittäjämalli olisi heille sopiva. Viime vuonna Nordpapille rekrytoitiin kaksi uutta tekijää. Nyt tehdas pyörii yhteistyöllä kolmessa vuorossa. Kuroset itse työskentelevät lastenhoitoaikojen puitteissa.
– Ilmoitamme vuoron loputtua muille, että nyt on linjasto vapaana, ei kun töihin. Ja joku sitten jatkaa siitä, Jesse kertoo.
Kurosten tavoitteena on, että tulevaisuudessa tehtaalla työskentelee kymmenen henkeä, joista suurin osa saa siitä koko elantonsa.
Yhä useampi työskentelee monelle toimeksiantajalle
Kurosten mukaan etenkin nuoret aikuiset haluavat tehdä töitä omilla ehdoillaan, eikä työ saa olla este muulle elämälle. Kaikkia munia ei myöskään haluta laittaa samaan koriin. Samaa mieltä on Riverian Ammatiksi yrittäjä -hankkeen projektiasiantuntija Sanna Lappalainen.
– Yrittäjänä työskentely on tulevaisuuden malli, joka on tulossa työelämään kovaa vauhtia. Nuoret ovat ymmärtäneet, miten helppoa on tehdä työtä yrittäjänä.
Lappalaisen mukaan nykyhetken työmarkkinatrendejä ovat itsensä työllistäjien ja osa-aikatyötä tekevien määrän kasvu. Yhä useampi työskentelee samanaikaisesti usealle eri toimeksiantajalle. Nämä muutokset tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia työllistää itsensä yrittäjänä. Ammatiksi yrittäjä -hanke tarjoaa aloittavalle yrittäjälle henkilökohtaista ohjausta ja käytännön tukea.
– Aloittava yrittäjä voi kokeilla yritystoimintaa käytännössä ja harjoitella digitaalisen liiketoiminnan taitoja aidossa kaupallisessa ympäristössä, Lappalainen kertoo.
Ammatiksi yrittäjä – oppia yrittäjätaitoihin -hankkeen palvelut ovat maksuttomia ja avoinna kaikille yrittämisestä kiinnostuneille pohjoiskarjalaisille.
Yrittäjänä työskentely on tulevaisuuden malli, joka on tulossa työelämään kovaa vauhtia. Nuoret ovat ymmärtäneet, miten helppoa on tehdä työtä yrittäjänä.
Sanna Lappalainen
Lue lisää Ammatiksi yrittäjä -hankkeesta
Koneiden evoluutio -seminaarissa kurkistettiin teollisuuden ja biotalouden tulevaisuuteen
Riverian juhlavuoden seminaarien sarja starttasi vauhdikkaasti teollisuuden ja biotalouden Koneiden evoluutio -seminaarilla. Tapahtuma järjestetiin tiistaina 16. huhtikuuta Sokos Hotel Kimmelissä. Päivän juonsi Formula 1 -varikoiltakin tuttu toimittaja Mervi Kallio.
Päivän aiheena oli teollisuuden ja biotalouden kehittyvät teknologiat. Kehittyvä teknologia, digitaalisuus, lisääntyvä autonomia ja vaihtoehtoiset käyttövoimat muuttavat nyt vahvasti työelämän osaamistarpeita, ja siksi koulutuksessa on katsottava jatkuvasti tulevaisuuteen.
Ensimmäisenä puhujana kuultiin tekoälystrategia Katriina Vallia, joka puhui muun muassa tekoälyn mahdollisuuksista sekä datan avoimuudesta teollisuudessa. Digitalisaation myötä datan määrä kasvaa jatkuvasti, ja sitä kannattaa Vallin mukaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.
– Älkää pantatko tuottamaanne dataa, koska siitä voivat hyötyä monet muutkin, eikä se ole tiedon omistajalta mitään pois. Toki erikseen ovat salassa pidettävät tiedot, Valli neuvoi.
Koneiden tuottaman tiedon hyödyntämistä korosti myös Itä-Suomen yliopiston metsäteknologian professori Kalle Kärhä. Metsäluonnon monimuotoisuuden huomioiminen, mittaaminen ja raportointi ovat hänen mukaansa tulevaisuutta, jossa siintää uudenlaisia innovaatioita.
– Jos ihminen on mennyt kuuhun jo 50-luvulla, niin on ihme, jos ei esimerkiksi taimikonhoidossa tai harvennuksessa ole lähivuosina käytössä dataan pohjautuvaa konetta, joka hoitaa homman automaattisesti.
Metsäteollisuuden megatrendit, kuten koneellistuminen, automaatio ja vähäpäästöisyys, luovat ja ovat jo luoneet uudenlaisia tuotteita markkinoille.
– Kuitukankaat ja kehittyneet biopolttoaineet ovat tulevaisuudessa metsäteollisuuden arvokkaimpia tuotteita, Kärhä ennustaa.
Teollisuus tarvitsee kilpailukykyisempiä käyttövoimia
Lainsäädäntö ohjaa yhteiskuntaa kohti vähäpäästöisempää liikennettä. Sekä henkilö- että ammattiliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat olivatkin yksi seminaarin kärkiteemoista. Autotuojat ja -teollisuus ry:n tekninen asiantuntija Markus Markkanen käsitteli puheenvuorossaan liikenteen sähköistymistä.
Henkilöliikenteessä vihreän siirtymän vauhti on Markkasen mukaan ollut viime vuodet hyvin nopeaa. Myös kaupunkiliikenteessä ollaan jo hyvin pitkälti sähköisiä. Työ- ja tuotantokäytössä sähköisten ensirekisteröintien määrä kasvaa koko ajan, vaikka valtaosassa käyttövoimana on yhä diesel. Sähköinen raskas kalusto on kuitenkin jo liikenteessä.
–On tärkeää, että infra toimii niin, että sähköinen raskas liikenne pystyy liikkumaan ongelmitta myös pienemmillä tieosuuksilla, Markkanen sanoi. – Toistaiseksi infra ei vielä siihen täysin riitä.
Käyttövoimavaihtoehtoja on nyt Markkasen mukaan tarjolla ennätyksellinen määrä. Niitä ovat bensa, diesel, kaasu, hybridit, kaasu ja vety. Markkanen uskookin, että kuluttajapuolella uusien polttomoottoriautojen myynti loppuu vuonna 2035. Raskaassa kalustossa kaikkien käyttövoimien merkitys on kuitenkin vielä suuri.
Samoilla linjoilla oli Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.
– Puunkorjuukoneet ja puutavara-autot ovat yksi suurimmista päästölähteistä metsäteollisuudessa. Niihin on löydettävä jokin muu käyttövoima kuin sähkö, esimerkiksi biopolttoaine.
Biopolttoaineita on Jaakkolan mukaan kehitettävä kustannustehokkaammiksi, että niiden käyttö teollisuudessa olisi kannattava. Se olisi myös yrityksille kilpailuetu.
– Vety voisi olla yksi musta hevonen, mutta sen kehitys on pitkässä puussa, hän jatkaa.
Hinta ratkaisee
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton metsä- ja ilmastoasiantuntijan Sari Koivulan mukaan Pohjois-Karjala on vihreän teollisuuden edelläkävijä, mutta innovaatiot eivät yllä kuluttajatasolle.
– Toivon, että yhteistyöllä löytäisimme yhdistelmän, joka tarjoaisi ratkaisuja myös siihen, miten maakunnissa voi liikkua vähäpäästöisesti. Ettei vain kehotettaisi muuttamaan Etelä-Suomeen, jossa joukkoliikenne on omaa luokkaansa.
Koivula muistuttaa, että uusimmat teknologiat myöskään henkilöliikenteessä eivät tule Pohjois-Karjalassa käyttöön yhtä nopeasti kuin Etelä-Suomessa.
– Pohjois-Karjalassa on vanha autokanta, koska autot ajetaan täällä loppuun. Hinta ratkaisee, kun kyseessä ovat vähätuloisemmat väestöryhmät. Riippuu siis paljon myös poliittisista päätöksistä, mihin tavan tallaajalla on varaa.
Tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaisia osaajia
Vaihtoehtoiset käyttövoimat muuttavat myös työelämän osaamisvaatimuksia. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän ammattilaisia, joilla on osaamista merkkikohtaisesta diagnostiikasta, sähköisistä voimalinjoista, kuljettajaa avustavista järjestelmistä ja auton digitaalisista elementeistä.
– Tämä vaatii oppimista läpi työuran, Markkanen toteaa.
Riverian teollisuuden ja biotalouden koulutusjohtaja Pasi Kuuluvainen totesi omassa puheenvuorossaan, että Riverian päätehtävä on kouluttaa osaajia työelämään nyt ja tulevaisuudessa.
– Toimiva yhteistyö työelämän ja yritysten kanssa on avainasemassa, että tiedämme, millaisia koulutustarpeita siellä milloinkin on. Siten osaamme kehittää koulutustamme oikeaan suuntaan.
Riverian juhlavuoden seminaarien sarja jatkuu 7. toukokuuta Palautumisen vallankumous -seminaarilla. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!
Palautumisen vallankumous
Riveria Muotipäivä keräsi mukavan yleisön Iso Myyhyn – katso kuvat!
Rivera ja Kauppakeskus Iso Myy järjestivät yhteistyössä historian ensimmäisen Riveria Muotipäivän perjantaina 12. huhtikuuta 2024. Tapahtuma on osa Riverian eli Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän 60-vuotisjuhlavuotta, ja sillä haluttiin juhlia kädentaitoja ja ammatillista koulutusta. Ilman niitä kun ei olisi muotiakaan.
Toiveissa on tapahtumatuottajan Sanna Heinosen mukaan tehdä muotinäytöksestä vuosittainen perinne.
– Iso Myy on tapahtumapaikkana loistava, koska siellä tavoitetaan paljon ihmisiä.
Koko tapahtuma oli vahvasti opiskelijoiden rakentama. Lavan rakensivat Riverian lavasterakentajaopiskelijat ja äänentoistosta vastasivat Outokummun media-alan opiskelijat. Mallien meikit ja kampaukset loihtivat Riverian hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijat.
Illan päänumero olivat tekstiili- ja muotialan opiskelijoiden suunnittelemat ja valmistamat asut, jotka oli kaikki tehty kierrätysmateriaaleista. Niiden lisäksi tapahtumassa esiteltiin Iso Myyn vaateliikkeiden kevät- ja kesämuotia.
Riverian tekstiili- ja muotialan opettajan Marja Ilosen mukaan kierrätys on tekstiili- ja muotialan opetuksessa tärkeässä osassa.
– Materiaaleja käydään yhdessä kirpputoreilta ja kierrätysmyymälöistä. Lisäksi saamme jonkin verran lahjoituksia, Ilonen kertoo.
Ilosen mukaan opiskelijat ovat hyvin luovia ja taitavia tekijöitä, joilla on jokaisella oma, vahva visio.
– Heidän työskentelyään tämän näytöksen tiimoilta on ollut hienoa seurata. He ovat lähteneet mukaan hyvin innokkasti ja ennakkoluulottomasti. On tärkeää, että he pääsevät tekemään tällaista yhteistyönä tehtävää tapahtumaa.
Tutustu Riverian tekstiili- ja muotialan opiskelijoiden luomuksiin!
Teollisuusliitto lahjoitti tietokoneita Riverian opiskelijoille
Teollisuusliitto lahjoitti vuoden 2023 liittokokouksessa käytössä olleet tietokoneet viidelle suomalaiselle ammattioppilaitokselle. Yksi näistä oppilaitoksista on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Riveria. Riveria sai käyttöönsä 87 tietokonetta, jotka annetaan opiskelijoiden käyttöön.
− Koemme tärkeäksi, että Suomessa arvostetaan ammattiin opiskelua ja ammattilaisten tekemää työtä sekä ymmärretään niiden merkitys suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisessa. Haluamme tukea ammattiin opiskelevia, ja yhdeksi keinoksi valitsimme tietokoneiden lahjoittamisen oppilaitosten ja oppilaiden käyttöön, vastaava järjestöasiantuntija Pekka Juusola sanoo.
− Olemme hyvin kiitollisia tästä lahjoituksesta. Koneet menevät todelliseen tarpeeseen, sanoo kuntayhtymän johtaja, rehtori Esa Karvinen.
− Toivomme, että niiden avulla voidaan parantaa opiskelijoidemme oppimismahdollisuuksia, hän jatkaa.
Lisätiedot:
Esa Karvinen
kuntayhtymän johtaja, rehtori, Riveria
050 327 8191
esa.karvinen@riveria.fi
Pekka Juusola
Vastaava järjestöasiantuntija, Teollisuusliitto
0400 891 533
pekka.juusola@teollisuusliitto.fi
Riveria kouluttaa Pielisen Karjalassa kansainvälisiä osaajia työvoimapulasta kärsiville aloille
Riveria on aloittanut maaliskuussa kansainvälisille opiskelijoille suunnatun tutkintokoulutuksen Pielisen Karjalassa. Nurmeksessa käynnistyi 11. maaliskuuta leipuri-kondiittorin ja Lieksassa kokin tutkintokoulutus. Nurmeksessa leipuri-kondiittorin koulutuksessa aloittaa 19 opiskelijaa ja Lieksassa kokkiopiskelijoita on 16. Opiskelijoita on yhteensä kymmenestä eri maasta. Syksyllä molemmissa kaupungeissa alkaa myös kansainvälisten opiskelijoiden lähihoitajakoulutus.
Kyseessä on aivan uudenlainen koulutusmalli, jossa opiskelijat aloittavat tutkinto-opiskelun englannin kielellä ja suorittavat tutkinnon suomen kielellä. Suomen kielen opiskelu aloitetaan heti opintojen alussa, ja sen määrää lisätään vähitellen. Samanlaista mallia ei tiettävästi ole käytössä missään muussa suomalaisessa oppilaitoksessa.
Riverian palvelutoiminnan tulosalueen koulutusjohtajan Jaana Rajavuoren mukaan koulutuksilla halutaan turvata maakunnan elinvoima ja työpaikat.
– Pahiten työvoimapulasta kärsiville aloille on ollut hankala saada työntekijöitä erityisesti maakuntakeskuksen ulkopuolelle. Myös opiskelijamäärät ovat laskeneet esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Kansainvälisten koulutusten avulla osaavia tekijöitä saadaan maakuntaan lisää.
Opiskelijoilla vahva motivaatio
Kiinnostus kansainvälistä koulutusta kohtaan on yllättänyt Riveriassa. Esimerkiksi Joensuussa vuonna 2023 alkaneeseen kokkikoulutukseen tuli yhteensä 1 600 hakemusta, mikä on moninkertainen määrä normaaliin verrattuna. Opiskelijat valitaan koulutukseen hakemusten ja haastatteluiden perusteella.
Rajavuoren mukaan maahan muuttaneet opiskelijat ovat motivoituneita ja heidän opintojensa keskeyttämisprosentti on suomalaisiin opiskelijoihin verraten pienempi.
– Suomen kielen koulutus toimii myös hyvänä kotouttamisen ja sitouttamisen välineenä. Opiskelijoilla on vahva motivaatio, minkä huomaa esimerkiksi kielen nopeana oppimisena, Rajavuori toteaa.
Opiskelijat saapuvat Suomeen opiskelijaviisumilla, jonka turvin he saavat asua Suomessa opintojensa ajan. Tavoitteena on, että kaikki opiskelijat työllistyvät alueelle.
Yrityksiltä toivotaan tiivistä yhteistyötä
Lieksassa ja Nurmeksessa toivotaan kansainvälisten opiskelijoiden osalta tiivistä yhteistyötä paikallisen työelämän kanssa. Lieksan kaupungin hyvinvointijohtaja Arto Sihvonen pitää uudenlaista koulutusmallia erinomaisena ratkaisuna yritysten osaavan työvoiman saatavuuteen.
– Kaupunki toivoo, että yritykset lähtisivät aktiivisesti sitouttamaan opiskelijoita työpaikkoihin heti koulutuksen alkuvaiheessa tarjoamalla esimerkiksi työssäoppimispaikkoja, Sihvonen toteaa.
Työssäoppiminen on tärkeä osa opiskelijoiden kotoutumista, mutta sen eteen riittää työtä myös työpaikkojen ulkopuolella.
Nurmeksessa työskentelee maahanmuuttokoordinaattori, joka on jo nyt auttanut opiskelijoita esimerkiksi asuntojen hakuprosessissa sekä kalustamisessa. Lieksassa kaupunki on hakemassa uudella maakunnallisella hankkeella kokoaikaista kotiutumiskoordinaattoria, jonka tehtävänä on keskittyä maahanmuuttajien kotiutumiseen paikkakunnalle, hyvinvointijohtaja Sihvonen kertoo.
Sihvosen mukaan tavoitteena on korostaa vapaa-ajan toimintaa, jotta saadaan mahdollistettua aiempaa enemmän kohtaamisia kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä.
– Yhteistoiminnan kautta luodaan toivottavasti maahanmuuttajille positiivisia kokemuksia ja siten he sitoutuisivat jäämään asumaan ja töihin opintojen jälkeen.
Myös Riveria järjestää yksiköissään opiskelijoille matalan kynnyksen harrastustoimintaa, kuten erilaisia urheilu- ja pelikerhoja. Niiden tavoitteena on lisätä kansainvälisten opiskelijoiden sosiaalisia kontakteja ja osallisuutta yhteiskuntaan. Kerhotoimintaa on suunnitteilla myös Lieksaan ja Nurmekseen.
Lisätiedot:
Jaana Rajavuori
koulutusjohtaja, palvelutoiminnan tulosalue (leipuri-kondiittorin ja kokin koulutukset)
0504621271
Merja Visuri
tiimipäällikkö, sosiaali- ja terveysala
050 410 8038
