Koneiden evoluutio -seminaarissa kurkistettiin teollisuuden ja biotalouden tulevaisuuteen
Riverian juhlavuoden seminaarien sarja starttasi vauhdikkaasti teollisuuden ja biotalouden Koneiden evoluutio -seminaarilla. Tapahtuma järjestetiin tiistaina 16. huhtikuuta Sokos Hotel Kimmelissä. Päivän juonsi Formula 1 -varikoiltakin tuttu toimittaja Mervi Kallio.
Päivän aiheena oli teollisuuden ja biotalouden kehittyvät teknologiat. Kehittyvä teknologia, digitaalisuus, lisääntyvä autonomia ja vaihtoehtoiset käyttövoimat muuttavat nyt vahvasti työelämän osaamistarpeita, ja siksi koulutuksessa on katsottava jatkuvasti tulevaisuuteen.
Ensimmäisenä puhujana kuultiin tekoälystrategia Katriina Vallia, joka puhui muun muassa tekoälyn mahdollisuuksista sekä datan avoimuudesta teollisuudessa. Digitalisaation myötä datan määrä kasvaa jatkuvasti, ja sitä kannattaa Vallin mukaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.
– Älkää pantatko tuottamaanne dataa, koska siitä voivat hyötyä monet muutkin, eikä se ole tiedon omistajalta mitään pois. Toki erikseen ovat salassa pidettävät tiedot, Valli neuvoi.
Koneiden tuottaman tiedon hyödyntämistä korosti myös Itä-Suomen yliopiston metsäteknologian professori Kalle Kärhä. Metsäluonnon monimuotoisuuden huomioiminen, mittaaminen ja raportointi ovat hänen mukaansa tulevaisuutta, jossa siintää uudenlaisia innovaatioita.
– Jos ihminen on mennyt kuuhun jo 50-luvulla, niin on ihme, jos ei esimerkiksi taimikonhoidossa tai harvennuksessa ole lähivuosina käytössä dataan pohjautuvaa konetta, joka hoitaa homman automaattisesti.
Metsäteollisuuden megatrendit, kuten koneellistuminen, automaatio ja vähäpäästöisyys, luovat ja ovat jo luoneet uudenlaisia tuotteita markkinoille.
– Kuitukankaat ja kehittyneet biopolttoaineet ovat tulevaisuudessa metsäteollisuuden arvokkaimpia tuotteita, Kärhä ennustaa.
Teollisuus tarvitsee kilpailukykyisempiä käyttövoimia
Lainsäädäntö ohjaa yhteiskuntaa kohti vähäpäästöisempää liikennettä. Sekä henkilö- että ammattiliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat olivatkin yksi seminaarin kärkiteemoista. Autotuojat ja -teollisuus ry:n tekninen asiantuntija Markus Markkanen käsitteli puheenvuorossaan liikenteen sähköistymistä.
Henkilöliikenteessä vihreän siirtymän vauhti on Markkasen mukaan ollut viime vuodet hyvin nopeaa. Myös kaupunkiliikenteessä ollaan jo hyvin pitkälti sähköisiä. Työ- ja tuotantokäytössä sähköisten ensirekisteröintien määrä kasvaa koko ajan, vaikka valtaosassa käyttövoimana on yhä diesel. Sähköinen raskas kalusto on kuitenkin jo liikenteessä.
–On tärkeää, että infra toimii niin, että sähköinen raskas liikenne pystyy liikkumaan ongelmitta myös pienemmillä tieosuuksilla, Markkanen sanoi. – Toistaiseksi infra ei vielä siihen täysin riitä.
Käyttövoimavaihtoehtoja on nyt Markkasen mukaan tarjolla ennätyksellinen määrä. Niitä ovat bensa, diesel, kaasu, hybridit, kaasu ja vety. Markkanen uskookin, että kuluttajapuolella uusien polttomoottoriautojen myynti loppuu vuonna 2035. Raskaassa kalustossa kaikkien käyttövoimien merkitys on kuitenkin vielä suuri.
Samoilla linjoilla oli Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.
– Puunkorjuukoneet ja puutavara-autot ovat yksi suurimmista päästölähteistä metsäteollisuudessa. Niihin on löydettävä jokin muu käyttövoima kuin sähkö, esimerkiksi biopolttoaine.
Biopolttoaineita on Jaakkolan mukaan kehitettävä kustannustehokkaammiksi, että niiden käyttö teollisuudessa olisi kannattava. Se olisi myös yrityksille kilpailuetu.
– Vety voisi olla yksi musta hevonen, mutta sen kehitys on pitkässä puussa, hän jatkaa.
Hinta ratkaisee
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton metsä- ja ilmastoasiantuntijan Sari Koivulan mukaan Pohjois-Karjala on vihreän teollisuuden edelläkävijä, mutta innovaatiot eivät yllä kuluttajatasolle.
– Toivon, että yhteistyöllä löytäisimme yhdistelmän, joka tarjoaisi ratkaisuja myös siihen, miten maakunnissa voi liikkua vähäpäästöisesti. Ettei vain kehotettaisi muuttamaan Etelä-Suomeen, jossa joukkoliikenne on omaa luokkaansa.
Koivula muistuttaa, että uusimmat teknologiat myöskään henkilöliikenteessä eivät tule Pohjois-Karjalassa käyttöön yhtä nopeasti kuin Etelä-Suomessa.
– Pohjois-Karjalassa on vanha autokanta, koska autot ajetaan täällä loppuun. Hinta ratkaisee, kun kyseessä ovat vähätuloisemmat väestöryhmät. Riippuu siis paljon myös poliittisista päätöksistä, mihin tavan tallaajalla on varaa.
Tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaisia osaajia
Vaihtoehtoiset käyttövoimat muuttavat myös työelämän osaamisvaatimuksia. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän ammattilaisia, joilla on osaamista merkkikohtaisesta diagnostiikasta, sähköisistä voimalinjoista, kuljettajaa avustavista järjestelmistä ja auton digitaalisista elementeistä.
– Tämä vaatii oppimista läpi työuran, Markkanen toteaa.
Riverian teollisuuden ja biotalouden koulutusjohtaja Pasi Kuuluvainen totesi omassa puheenvuorossaan, että Riverian päätehtävä on kouluttaa osaajia työelämään nyt ja tulevaisuudessa.
– Toimiva yhteistyö työelämän ja yritysten kanssa on avainasemassa, että tiedämme, millaisia koulutustarpeita siellä milloinkin on. Siten osaamme kehittää koulutustamme oikeaan suuntaan.
Riverian juhlavuoden seminaarien sarja jatkuu 7. toukokuuta Palautumisen vallankumous -seminaarilla. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!
Palautumisen vallankumous
